Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2013.

Wokkailuuuuu

Tänään kokkailin Kana-nuudeliwokkia. N-A-M!   Nuudeleita (mä satuin ottamaan kaupasta kanamausteisia)  Kananfilesuikaleita (otin 300g paketin hunaja-chilimarinoituja, mutta mikä tahansa käy)  punainen paprika  pala kesäkurpitsaa  kiinankaalia  kevätsipulinippu  chili  2 valkosipulinkynttä  muutaman sentin pala inkivääriä  vettä  öljyä  soijakastiketta Suikaloi kasvikset (kesäkurpitsasta poista siemenet). Raasta inkivääri ja valkosipuli. Chilin voi pilkkoa aika pieneksi silpuksi. Lämmitä pannulla öljyä sopivasti (muutama rkl). Laita ensin chili, inkivääri ja valkosipuli paistumaan, lisää loput kasvikset ja paista hetki. Lisää kanat ja kypsennä. (Voi myös laittaa ensin kanat ja sit kasvikset). Kun kanat ja kasvikset on melkein kypsiä keitä nuudelit pakkauksen ohjeen mukaan.  Kasaa lautaselle kasa nuudeleita ja lapioi päälle wokkia (ne voi myös pannussa yhdistää). Jos tykkää soijakastikkeesta voi...

Mut siis, eikö teillä oo jotain roskia lattialla???

Oltiin tänään 8kk neuvolassa, Pikku-Murulla kaikki hyvin, vähän pitää saada lisää lihaa luiden päälle, kun nyt mennään -10 käyrällä. Rypsiöljyä nyt sekoitellaan sitte ruokiin ja koitetaan isontaa annoksia. Kontrolli 2kk päästä. Oli kyllä jännä lääkärisetä neuvolassa. Se kyseli, että miten meillä onnistuu pienten tavaroiden nostelu lattialta pinsettiotteella? Mä vastasin, että ei oikein mitenkään, kun ei meillä oo lattialla mitään niin pieniä juttuja, kun kaikki menee suuhun kuitenkin. Lekuri kysy sitten, että niin niin, mutta nosteleeko se vaikka pieniä roskia lattialta yms? Mä olin ihan öönä! Ei, meillä ei pidetä pieniä roskia lattialla, juuri siitä syystä, että meillä on pieni vauva joka liikkuu ja laittaa suuhun kaiken. Terkkari ja lekuri katteli hiukan hölmöinä mua ja Murua. Ilmeisesti pitää alkaa roskia ja mahdollisimman pieniä roskia säilyttää lattialla, jottei Pikku-Murun kehitys viivästy? :O Ja te jotka meillä ootte käyny, tiiätte että en todella oo mikään siisteysintoilija, ka...

Näistä on sunnuntai tehty ♥

Tänään oli kokkailukokeilupäivä ja käpyttelypäivä. Pitkään olen jo halunnut testata sitä "kuuluisaa avocadopastaa" ja tänään vihdoin sitä kokkailin. :) Reseptin löysin Pastanjauhanta-blogista ja sitä ihan inan verran muokkasin. Se blogi on muuten i-ha-na! Täynnä herkkureseptejä, joita on pakko kokeilla. Sieltä tarttui myös mukaan Chili-salamimuffinssiohje ja niitäkin leivoin tänään. :)     Avocadopasta  2 val­ko­si­pu­lin­kyn­si 1/2 chi­liä (pois­ta sie­me­net) 1 li­me 2 kyp­sää avo­ka­doa suo­laa mus­ta­pip­pu­ria 1/2 dl olii­vi­öl­jyä kou­ral­li­nen ba­si­li­kaa kou­ral­li­nen leh­ti­per­sil­jaa n 2dl raas­tet­tua par­me­saa­nia spa­get­tia (täysjyvä) Pil­ko chi­li ja raasta valko­si­pu­lit, lai­ta ne kul­hoon. Pu­ris­ta li­me­n me­hu mu­kaan. Hal­kai­se avo­ca­dot ja pois­ta niis­tä ki­vet. Kuu­tioi avo­ca­do kuo­res­saan ja kai­ver­ra si­sus ruo­ka­lu­si­kan avulla kul­hoon. Hie­non­na yr­tit ja raas­ta juus­tot. Li­sää suo­la, pip­pu­...

Ketä mää oon?

Vähän voin kai esitellä itseäni...  Kolmissakymmenissä oleva tuore äiti, jonka perheeseen kuuluu mies (Muru), -12 syntynyt poika (Pikku-Muru) ja 2 kissaa. Kirjoittelen mitä mieleen tulee. :) Kiinostuksen ja ihmettelyn kohteita ovat lapsi, perhe-elämä, avioliitto, kissat, kestovaipat, leffat, kokkailu (ja erityisesti syöminen) ja kaikki elämän pienet ilon muruset. :)  Tällä hetkellä olen äitiyslomalla ja töihin paluu kummittelee kesän lopulla. Siinähän se tärkein info. :)  

Saako taas itkeä hiukan?

Tänään itketti äitiä. Syy? Mun pieni, pienen pieni-eilen-juuri-vasta-syntynyt, vauva konttasi tänään ekaa kertaa kunnolla! Katsoin monttu auki ja kysyin mieheltä, että saako taas hiukan itkeä? Pikku-Muru aloitti ryömimisen parisen viikkoa sitten ja konttausasentoakin on harjoiteltu jo varmaan kuukauden päivät. Tänään päästiin konttaamalla oikein eteenpäinkin. :)  Vastahan viikko sitten itketti, kun ensimmäinen hammas puhkesi. Kohta mun Pikku-Muru menee jo kouluun!!!! :O On se kumma, miten äitinä jaksaa päivästä toiseen kummastella ja ihmetellä jälkikasvunsa tekemistä ja kehitystä. Päivä on outo, jos emme Murun kanssa sataa kertaa sano toisillemme; -Kato nyt tota, se on niin söpö! -Mää en kestä, ku tää on niin ihana! -Hei muru, kato mitä tää tekee!    Tässä konttaukseen mukaan tarttui pehmokäärme, meno kun on niin kova, että mukana saattaa tulla leluja milloin missäkin roikkuen.