Toinen bloggaus jo tänään! On mulla tainnut hiukan ikävä tänne olla... Ja asiaa ois ollu vaikka kuinka, mut Murun ollessa pois, ei vaan aika ja voimat enää illalla riittänyt tähän puuhaan....
Mutta siis itse asiaan. Unikoulu. Murun ollessa pois noudatin joka ikinen ilta minuuttitekniikkaa. Eli laitoin nukkumaan, annoin huutaa minuutin, kävin ja sitte annoin huutaa 2min ja kävin, sitte annoin huutaa 3min jne jne. Ei. Toimi. Prkl. Tai siis joo, jonain iltana kävin vaan kerran ja jätkä nukahti ja joskus ravasin siellä tunnin ja olin aivan uuvuksissa. Olin jo kaiken toivoni menettänyt, kunnes ostin kaikkien kehuman Unihiekkaa etsimässä -kirjan. Lueskelin sitä, siellä on erilaisia tekniikoita tarkkaan selostettuna ja kerrottu mitä hyviä ja huonoja puolia niissä on. Totesin, että meille parhaiten sopisi huudatustekniikka vaikka se jyystääkin sydänjuuria. Nostimme aikaa milloin ekan kerran menemme pojan luo. Annoimme ensin hänen huutaa 3min ja kävimme (tai Muru) ja olimme vain minuutin huoneessa, sitten annoimme pojan huutaa, tarjoitus oli antaa huutaa 5min, mutta Pikku-Muru nukahti ennen sitä. Ja nyt se on toiminut. Parina iltana ei ole tarvinnut kertaakaan mennä huoneeseen. Tänään Pikku-Muru taisi huutaa parisenkymmentä sekuntia ja hiljeni. Eli olen varovaisen optimistinen tämän tekniikan suhteen ja erittäin onnellinen jo näistä parista illasta, kun ei kenenkään ole tarvinnut olla onneton. :) Unihiekkaa etsimässä, pitäkää tuo opus mielessänne, se on hyvä!
Mutta siis itse asiaan. Unikoulu. Murun ollessa pois noudatin joka ikinen ilta minuuttitekniikkaa. Eli laitoin nukkumaan, annoin huutaa minuutin, kävin ja sitte annoin huutaa 2min ja kävin, sitte annoin huutaa 3min jne jne. Ei. Toimi. Prkl. Tai siis joo, jonain iltana kävin vaan kerran ja jätkä nukahti ja joskus ravasin siellä tunnin ja olin aivan uuvuksissa. Olin jo kaiken toivoni menettänyt, kunnes ostin kaikkien kehuman Unihiekkaa etsimässä -kirjan. Lueskelin sitä, siellä on erilaisia tekniikoita tarkkaan selostettuna ja kerrottu mitä hyviä ja huonoja puolia niissä on. Totesin, että meille parhaiten sopisi huudatustekniikka vaikka se jyystääkin sydänjuuria. Nostimme aikaa milloin ekan kerran menemme pojan luo. Annoimme ensin hänen huutaa 3min ja kävimme (tai Muru) ja olimme vain minuutin huoneessa, sitten annoimme pojan huutaa, tarjoitus oli antaa huutaa 5min, mutta Pikku-Muru nukahti ennen sitä. Ja nyt se on toiminut. Parina iltana ei ole tarvinnut kertaakaan mennä huoneeseen. Tänään Pikku-Muru taisi huutaa parisenkymmentä sekuntia ja hiljeni. Eli olen varovaisen optimistinen tämän tekniikan suhteen ja erittäin onnellinen jo näistä parista illasta, kun ei kenenkään ole tarvinnut olla onneton. :) Unihiekkaa etsimässä, pitäkää tuo opus mielessänne, se on hyvä!
Onko siinä kirjassa montakin eri tekniikkaa? Meillä ei toimi huudatus eikä tassuttelu. Jos Mäyry alkaa huutaa sängyssä, kädellä tassuttelu, silittely, taputtelu on ihan yhtä tyhjän kanssa. Jos sinnikkäästi yrittää, ni itku ei lopulta helpotu edes sylissä. Esim. eilen oli tällänen ilta. Vain tissi auttaa ja puol 11 ei voi oikeesti olla nälkä. Mahdotonta lopettaa yöimetys. Toisaalta on sellasia iltoja kuin tänään, ku uni tuli ihan heti. Ei itkua tai muuta vastarintaa.
VastaaPoistaJoo, on aika monta ja erilaisiin tarpeisiin sopivia. Sitä tassuttelua en mä ymmärrä yhtään, kenellä se vois toimia? :O Myös niissä huudatusjutuissa on vaihtoehtoja ja erilaisia tekniikoita. Meilläkin se oli kahdesta minuutista kiinni. Eka ku huudatettiin minuutti, ei toiminut ja nyt toimi kun ensin annettiin huutaa se 3min. Se huudatus on kaikkein vaikein vanhemmille, mut se taitaa oikeesti olla toimivin. Ja tutkitusti siitä ei ole mitään haittaa lapsella. :) Suosittelen kyllä, että hankit ton kirjan ja mietitte mikä teillä vois toimia, kyllä ihan varmasti sieltä löytyy teille sopiva tekniikka. :) Toi on kyllä varmasti rankkaa, kun vaan imetys tuntuisi tepsivän! :/ Mut, lue eka toi ja sit kokeilette uudestaan :)
VastaaPoista